instrumentti

Suomi

instrumentti (5-C) (monikko instrumentit)

keino, väline
työkalu
Äänirauta on kuoronjohtajan ja pianonvirittäjän instrumentti.

Stetoskooppi on lääkärille tärkeä instrumentti.
(vars. luonnontieteet) havaintoväline, mittauslaite
(tekniikka) mittaus- tai säätölaite
(lääketiede) kirurgin tai hammaslääkärin työkalu
Suonipuristin on kirurgiassa tarvittava instrumentti.
(oikeustiede) asiakirja
(musiikki) soitin
(liiketaloustiede) arvopaperikaupan kohde

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	instrumentti	instrumentit
genetiivi	instrumentin	instrumenttien (instrumenttein)
partitiivi	instrumenttia	instrumentteja
akkusatiivi	instrumentti; instrumentin	instrumentit
sisäpaikallissijat
inessiivi	instrumentissa	instrumenteissa
elatiivi	instrumentista	instrumenteista
illatiivi	instrumenttiin	instrumentteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	instrumentilla	instrumenteilla
ablatiivi	instrumentilta	instrumenteilta
allatiivi	instrumentille	instrumenteille
muut sijamuodot
essiivi	instrumenttina	instrumentteina
translatiivi	instrumentiksi	instrumenteiksi
abessiivi	instrumentitta	instrumenteitta
instruktiivi	–	instrumentein
komitatiivi	–	instrumentteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	instrumenti-
vahva vartalo	instrumentti-
konsonantti- vartalo	-

1. keino, väline