interferoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaainterferoiminen (38)
- teonnimi verbistä interferoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | interferoiminen | interferoimiset |
genetiivi | interferoimisen | interferoimisten interferoimisien |
partitiivi | interferoimista | interferoimisia |
akkusatiivi | interferoiminen; interferoimisen |
interferoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | interferoimisessa | interferoimisissa |
elatiivi | interferoimisesta | interferoimisista |
illatiivi | interferoimiseen | interferoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | interferoimisella | interferoimisilla |
ablatiivi | interferoimiselta | interferoimisilta |
allatiivi | interferoimiselle | interferoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | interferoimisena (interferoimisna) |
interferoimisina |
translatiivi | interferoimiseksi | interferoimisiksi |
abessiivi | interferoimisetta | interferoimisitta |
instruktiivi | – | interferoimisin |
komitatiivi | – | interferoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | interferoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
interferoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi interferoida + johdin -minen