jäännös
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈjæːnnøs/
- tavutus: jään‧nös
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jäännös | jäännökset |
genetiivi | jäännöksen | jäännösten jäännöksien |
partitiivi | jäännöstä | jäännöksiä |
akkusatiivi | jäännös; jäännöksen |
jäännökset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jäännöksessä | jäännöksissä |
elatiivi | jäännöksestä | jäännöksistä |
illatiivi | jäännökseen | jäännöksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jäännöksellä | jäännöksillä |
ablatiivi | jäännökseltä | jäännöksiltä |
allatiivi | jäännökselle | jäännöksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jäännöksenä | jäännöksinä |
translatiivi | jäännökseksi | jäännöksiksi |
abessiivi | jäännöksettä | jäännöksittä |
instruktiivi | – | jäännöksin |
komitatiivi | – | jäännöksine- + omistusliite |
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adjektiivit: jäännöksetön
YhdyssanatMuokkaa
jakojäännös, jäännöserä, jäännöskappale, jäännösliittymä, jäännöslopuke, jäännösmagnetismi, jäännöspala, jäännöspari, jäännöstermi, jäännösvero, jäännösvuori, muinaisjäännös, pyhäinjäännös
Aiheesta muuallaMuokkaa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39