jäännös
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- jäljelle jäänyt osa, tähde
- jäänne selvennä
- (matematiikka) erotus
- (tilastotiede) arvioidun ja havaitun arvon erotus
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈjæːnːøs/
- tavutus: jään‧nös
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jäännös | jäännökset |
genetiivi | jäännöksen | jäännösten jäännöksien |
partitiivi | jäännöstä | jäännöksiä |
akkusatiivi | jäännös; jäännöksen |
jäännökset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jäännöksessä | jäännöksissä |
elatiivi | jäännöksestä | jäännöksistä |
illatiivi | jäännökseen | jäännöksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jäännöksellä | jäännöksillä |
ablatiivi | jäännökseltä | jäännöksiltä |
allatiivi | jäännökselle | jäännöksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jäännöksenä | jäännöksinä |
translatiivi | jäännökseksi | jäännöksiksi |
abessiivi | jäännöksettä | jäännöksittä |
instruktiivi | – | jäännöksin |
komitatiivi | – | jäännöksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jäännökse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jäännös- |
Käännökset muokkaa
1. jäljelle jäänyt osa
|
4. arvioidun ja havaitun arvon erotus
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: jäännöksetön
Yhdyssanat muokkaa
jakojäännös, jäännösarvo, jäännöserä, jäännöshajonta, jäännöskappale, jäännösliittymä, jäännöslopuke, jäännösmagnetismi, jäännöspala, jäännöspari, jäännöstermi, jäännösvarianssi, jäännösvero, jäännösvuori, muinaisjäännös, pyhäinjäännös
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39