jäkättäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajäkättäminen (38)
- teonnimi verbistä jäkättää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jäkättäminen | jäkättämiset |
genetiivi | jäkättämisen | jäkättämisten jäkättämisien |
partitiivi | jäkättämistä | jäkättämisiä |
akkusatiivi | jäkättäminen; jäkättämisen |
jäkättämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jäkättämisessä | jäkättämisissä |
elatiivi | jäkättämisestä | jäkättämisistä |
illatiivi | jäkättämiseen | jäkättämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jäkättämisellä | jäkättämisillä |
ablatiivi | jäkättämiseltä | jäkättämisiltä |
allatiivi | jäkättämiselle | jäkättämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jäkättämisenä (jäkättämisnä) |
jäkättämisinä |
translatiivi | jäkättämiseksi | jäkättämisiksi |
abessiivi | jäkättämisettä | jäkättämisittä |
instruktiivi | – | jäkättämisin |
komitatiivi | – | jäkättämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jäkättämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jäkättämis- |