jälkilause

Suomi

Substantiivi

jälkilause

1. (kielitiede) sivulauseen jälkeen tuleva päälause.

   Ruotsinkielisessä jälkilauseessa on käänteinen sanajärjestys eli predikaatti on ennen subjektia.

Ääntäminen

• IPA: /ˈjælkiˌlɑu̯seˣ/
• tavutus: jäl‧ki‧lau‧se

Etymologia

• yhdyssana sanoista jälki ja lause

Aiheesta muualla

• jälkilause Kielitoimiston sanakirjassa
• jälkilause Tieteen termipankissa