jäsning

Ruotsi

Substantiivi

jäsning yl. (2) (yks. määr. jäsningen [luo], mon. epämäär. jäsningar [luo], mon. määr. jäsningarna [luo])

1. käyminen (esim. oluen)

Aiheesta muualla

• jäsning Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)