jahkaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä jahkata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jahkaava jahkaavat
genetiivi jahkaavan jahkaavien
(jahkaavain)
partitiivi jahkaavaa jahkaavia
akkusatiivi jahkaava; jahkaavan jahkaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi jahkaavassa jahkaavissa
elatiivi jahkaavasta jahkaavista
illatiivi jahkaavaan jahkaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi jahkaavalla jahkaavilla
ablatiivi jahkaavalta jahkaavilta
allatiivi jahkaavalle jahkaaville
muut sijamuodot
essiivi jahkaavana jahkaavina
translatiivi jahkaavaksi jahkaaviksi
abessiivi jahkaavatta jahkaavitta
instruktiivi jahkaavin
komitatiivi jahkaavine