jekku
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjekːu/
- tavutus: jek‧ku
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jekku | jekut |
| genetiivi | jekun | jekkujen |
| partitiivi | jekkua | jekkuja |
| akkusatiivi | jekku; jekun |
jekut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jekussa | jekuissa |
| elatiivi | jekusta | jekuista |
| illatiivi | jekkuun | jekkuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jekulla | jekuilla |
| ablatiivi | jekulta | jekuilta |
| allatiivi | jekulle | jekuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jekkuna | jekkuina |
| translatiivi | jekuksi | jekuiksi |
| abessiivi | jekutta | jekuitta |
| instruktiivi | – | jekuin |
| komitatiivi | – | jekkuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | jeku- | |
| vahva vartalo | jekku- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- jekku Kielitoimiston sanakirjassa