juopunut
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
juopunut
- havaittavasti alkoholin vaikutuksen alainen (myös substantiivina)
- Juopunut kuski aiheutti kolarin. (yle.fi)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈjuo̯punut̪/
- tavutus: juo‧pu‧nut
Etymologia muokkaa
- teonnimi verbistä juopua
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
- humalainen
- humaltunut
- juoda
- juopotella
- juoppo
- juopua
- juopumus
- juovuksissa
- juopuneena
- känninen
- päihtynyt
Verbi muokkaa
juopunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä juopua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | juopunut | juopuneet |
| genetiivi | juopuneen | juopuneiden juopuneitten |
| partitiivi | juopunutta | juopuneita |
| akkusatiivi | juopunut; juopuneen | juopuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | juopuneessa | juopuneissa |
| elatiivi | juopuneesta | juopuneista |
| illatiivi | juopuneeseen | juopuneisiin juopuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | juopuneella | juopuneilla |
| ablatiivi | juopuneelta | juopuneilta |
| allatiivi | juopuneelle | juopuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | juopuneena | juopuneina |
| translatiivi | juopuneeksi | juopuneiksi |
| abessiivi | juopuneetta | juopuneitta |
| instruktiivi | – | juopunein |
| komitatiivi | – | juopuneine |
Aiheesta muualla muokkaa
- juopunut Kielitoimiston sanakirjassa