kääpiö
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaakääpiö (3)
- (lääketiede, halventava) lyhytkasvuinen henkilö; muita suhteellisesti huomattavasti lyhyempi henkilö
- (mytologia) skandinaavisen ja germaanisen kansanperinteen ihmistä pienempiä olentoja; nykyisin fantasiakirjallisuuden olentoja, joita kuvataan lyhyiksi, parrakkaiksi ja taitaviksi metallien ja (esiteollisen) tekniikan parissa
- (tähtitiede) kääpiötähti
- punainen kääpiö
- (kuvaannollisesti) jokin muita suhteellisesti huomattavasti pienempi asia; mitätön tai vähäpätöinen asia
- hengen jättiläiset ja kääpiöt
- älykääpiö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkæːpiø/
- tavutus: kää‧pi‧ö
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kääpiö | kääpiöt |
| genetiivi | kääpiön | kääpiöiden kääpiöitten |
| partitiivi | kääpiötä | kääpiöitä |
| akkusatiivi | kääpiö; kääpiön |
kääpiöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kääpiössä | kääpiöissä |
| elatiivi | kääpiöstä | kääpiöistä |
| illatiivi | kääpiöön | kääpiöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kääpiöllä | kääpiöillä |
| ablatiivi | kääpiöltä | kääpiöiltä |
| allatiivi | kääpiölle | kääpiöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kääpiönä | kääpiöinä |
| translatiivi | kääpiöksi | kääpiöiksi |
| abessiivi | kääpiöttä | kääpiöittä |
| instruktiivi | – | kääpiöin |
| komitatiivi | – | kääpiöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kääpiö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Huomautukset
muokkaa- Sanaa pidetään lyhytkasvuisen henkilön merkityksessä nykyään syrjivänä ja halventavana.
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: kääpiöidä, kääpiöityä
Yhdyssanat
muokkaakääpiökana, kääpiökansa, kääpiökasvu, kääpiökoira, kääpiökäynti, kääpiöohrakärpänen, kääpiöpalmu, kääpiöpinseri, kääpiöplaneetta, kääpiöpuu, kääpiöpäästäinen, kääpiösarja, kääpiötähti, kääpiövaltio, kääpiövillakoira, älykääpiö