Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kännetecken n. (5) (yks. määr. kännetecknet[luo], mon. epämäär. kännetecken, mon. määr. kännetecknen[luo])

  1. tunnus
  2. tuntomerkki

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista känna ja tecken

Aiheesta muualla muokkaa

  • kännetecken Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)