käsiterä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakäsiterä (10)
- (anatomia) yläraajan uloin osa: ranne, kämmen ja sormet
- Murrosiän jälkeen sitkeimpiä ihottuma-alueita ovat käsiterät, kasvot ja ylävartalo.
- käsikäyttöinen tai käsin ohjattava terä
- Tärkein työkaluista on ns. stikkeli eli käsiterä, kun ainakin tuolla pienellä pöytäsorvilla sorvataan aika paljon käsivaralla.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkæsiˌt̪eræ/
- tavutus: kä‧si‧te‧rä
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista käsi ja terä