Katso myös: koori

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kööri (5)

  1. (murteellinen) joukko, porukka
    pöpilään koko kööri
  2. (murteellinen, vanhahtava) kuoro

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkøːri/, [ˈk̟ʷøːri]
  • tavutus: köö‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kööri köörit
genetiivi köörin köörien
(köörein)
partitiivi kööriä köörejä
akkusatiivi kööri;
köörin
köörit
sisäpaikallissijat
inessiivi köörissä kööreissä
elatiivi kööristä kööreistä
illatiivi kööriin kööreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi köörillä kööreillä
ablatiivi kööriltä kööreiltä
allatiivi köörille kööreille
muut sijamuodot
essiivi köörinä kööreinä
translatiivi kööriksi kööreiksi
abessiivi köörittä kööreittä
instruktiivi köörein
komitatiivi kööreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kööri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • ilmeisesti ruotsin kör

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kööri Kielitoimiston sanakirjassa