Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

köyhä (10) (komparatiivi köyhempi, superlatiivi köyhin) (taivutus[luo])

  1. osattomaksi jäänyt, varaton
    Hän eli loppuelämänsä köyhänä.
  2. hedelmätön
    Alueen maaperä on hyvin köyhää.
  3. huono, tylsä
    Olipa köyhä vitsi.
  4. (esim. ateriasta) vaatimaton
    Minulla on nälkä, sillä söin köyhän aterian.
  5. Yhdyssanan jälkiosana ilmaisee, että tarkoite on vajavainen tai puutteellinen etuosan suhteen.
    proteiiniköyhä ruokavalio [= ruokavalio, jossa on vähän proteiineja]

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkøy̯hæ/
  • tavutus: köy‧hä

Etymologia muokkaa

  • varhainen germaaninen laina sanasta *skeuχwa-. Kantasuomalainen sanamuoto oli *keüɧä-. Kognaatteja ovat esimerkiksi englannin shy ja ruotsin skygg.

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

happiköyhä, köyhäinapu, köyhäinhoito, köyhäintalo, lajiköyhä, pääomaköyhä, ravinneköyhä, ravintoköyhä, rutiköyhä, tapahtumaköyhä, tunneköyhä, valkuaisköyhä, virikeköyhä, vitamiiniköyhä

Idiomit muokkaa

  • ei ole köyhä eikä kipeä

Aiheesta muualla muokkaa

  • köyhä Kielitoimiston sanakirjassa