kaakko

Katso myös: Kaakko

Suomi

Ilmansuuntien nimet suomeksi
	luode		pohjoinen		koillinen
	länsi				itä
	lounas		etelä		kaakko

Substantiivi

kaakko (1-A)

1. väli-ilmansuunta idän ja etelän välissä
2. suunta oikealla alhaalla, lähinnä erinäisten säädinten asetuksista

   Nappulat kaakkoon! (= äänenvoimakkuus tms. täysille)

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑːkːo/
• tavutus: kaak‧ko

Etymologia

Kaakko-sanaa vastaa viron kielessä kagu. Sana on yhdistetty linnunnimeen kaakkuri eli kaakko, kaakkolintu. Ilmansuuntana kaakko alkoi merkitä sitä ilmansuuntaa, josta muuttolinnut palasivat.

Käännökset

1. väli-ilmansuunta idän ja etelän välissä

armenia: հարավ-արևելք (harav-arewelkʻ) englanti: southeast hollanti: zuidoosten n. italia: sud-est m. kreikka: νοτιοανατολικά kroatia: jugoistok m. puola: południowy wschód m. ranska: sud-est ruotsi: sydost

saksa: Südosten m., Südost m. serbia: jugoistok m., југоисток swahili: kusini-mashariki tšekki: jihovýchod m. turkki: güneydoğu ukraina: південний схід m.; (merenkulku) зюйд-ост m. unkari: délkelet venäjä: юго-восток m. viro: kagu

Liittyvät sanat

• ilmansuunta

Johdokset

• adjektiivit: kaakkoinen

Yhdyssanat

eteläkaakko, itäkaakko, kaakkoistuuli, kaakkoisvirtaus

Vieruskäsitteet

• etelä, itä, koillinen, lounas, länsi, luode, pohjoinen

Aiheesta muualla

• kaakko Kielitoimiston sanakirjassa