Wikipedia
Katso artikkeli Kainalo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kainalo (2)

  1. alue olkanivelen alla
  2. (kuvaannollisesti) syleily; jonkun vierellä tai suojassa olo
    Ota nalle kainaloon.
    Nainen palasi miehensä kainaloon.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈkɑ̝inɑ̝lʷo̞]

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kainalo kainalot
genetiivi kainalon kainalojen
kainaloiden
kainaloitten
partitiivi kainaloa kainaloita
kainaloja
akkusatiivi kainalo;
kainalon
kainalot
sisäpaikallissijat
inessiivi kainalossa kainaloissa
elatiivi kainalosta kainaloista
illatiivi kainaloon kainaloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kainalolla kainaloilla
ablatiivi kainalolta kainaloilta
allatiivi kainalolle kainaloille
muut sijamuodot
essiivi kainalona kainaloina
translatiivi kainaloksi kainaloiksi
abessiivi kainalotta kainaloitta
instruktiivi kainaloin
komitatiivi kainaloine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

kainalohiki, kainalokarvat, kainalokotelo, kainalokuoppa, kainalolämpö, kainalosauva

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kainalo Kielitoimiston sanakirjassa