kaivelema
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakaivelema
- (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä kaivella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaivelema | kaivelemat |
genetiivi | kaiveleman | kaivelemien (kaivelemain) |
partitiivi | kaivelemaa | kaivelemia |
akkusatiivi | kaivelema; kaiveleman |
kaivelemat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaivelemassa | kaivelemissa |
elatiivi | kaivelemasta | kaivelemista |
illatiivi | kaivelemaan | kaivelemiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaivelemalla | kaivelemilla |
ablatiivi | kaivelemalta | kaivelemilta |
allatiivi | kaivelemalle | kaivelemille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaivelemana | kaivelemina |
translatiivi | kaivelemaksi | kaivelemiksi |
abessiivi | kaivelematta | kaivelemitta |
instruktiivi | – | kaivelemin |
komitatiivi | – | kaivelemine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |