kalina
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑlinɑ/
- tavutus: ka‧li‧na
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kalina | kalinat |
genetiivi | kalinan | kalinoiden kalinoitten (kalinain) |
partitiivi | kalinaa | kalinoita |
akkusatiivi | kalina; kalinan |
kalinat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kalinassa | kalinoissa |
elatiivi | kalinasta | kalinoista |
illatiivi | kalinaan | kalinoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kalinalla | kalinoilla |
ablatiivi | kalinalta | kalinoilta |
allatiivi | kalinalle | kalinoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kalinana | kalinoina |
translatiivi | kalinaksi | kalinoiksi |
abessiivi | kalinatta | kalinoitta |
instruktiivi | – | kalinoin |
komitatiivi | – | kalinoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kalina- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Substantiivi muokkaa
kalina
- (taivutusmuoto) yksikön essiivimuoto sanasta kali
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12