kanuuna
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kanuuna (13)
- kaliiperiltaan yli 20 mm pitkäputkinen tykki
- (urheilu) kovista laukauksistaan tunnettu jalkapalloilija
- (slangia) krapula
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑnuːnɑ/, [ˈkɑnuːnɑ]
- tavutus: ka‧nuu‧na
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kanuuna | kanuunat |
| genetiivi | kanuunan | kanuunoiden kanuunoitten kanuunojen (kanuunain) |
| partitiivi | kanuunaa | kanuunoita kanuunoja |
| akkusatiivi | kanuuna; kanuunan |
kanuunat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kanuunassa | kanuunoissa |
| elatiivi | kanuunasta | kanuunoista |
| illatiivi | kanuunaan | kanuunoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kanuunalla | kanuunoilla |
| ablatiivi | kanuunalta | kanuunoilta |
| allatiivi | kanuunalle | kanuunoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kanuunana | kanuunoina |
| translatiivi | kanuunaksi | kanuunoiksi |
| abessiivi | kanuunatta | kanuunoitta |
| instruktiivi | – | kanuunoin |
| komitatiivi | – | kanuunoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kanuuna- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
<< italian cannone < latinan canna ’putki’[1]
Käännökset muokkaa
1. kaliiperiltaan yli 20 mm pitkäputkinen tykki
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
kanuunalaukaus, kanuunaluu, kanuunankuula, kanuunanlaukaus, kanuunapatteri, kanuunasyöttö, kenttäkanuuna, kobolttikanuuna, merikanuuna, nahkakanuuna, soppakanuuna
Aiheesta muualla muokkaa
- kanuuna Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1. Hakusana kaneli.