kapun

Suomi

Substantiivi

kapun

1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta kapu
2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta kapu

Ruotsi

Substantiivi

kapun yl. (3) (yks. määr. kapunen [luo], mon. epämäär. kapuner [luo], mon. määr. kapunerna [luo])

1. salvukukko, kapuuni

Aiheesta muualla

• kapun Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)