karaisu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
karaisu (2)
- karaiseminen
- sisätiloissa esikasvatetun taimen totuttaminen ulkoilmaan
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑrɑi̯su/
- tavutus: ka‧rai‧su
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karaisu | karaisut |
| genetiivi | karaisun | karaisujen karaisuiden karaisuitten |
| partitiivi | karaisua | karaisuita karaisuja |
| akkusatiivi | karaisu; karaisun |
karaisut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karaisussa | karaisuissa |
| elatiivi | karaisusta | karaisuista |
| illatiivi | karaisuun | karaisuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karaisulla | karaisuilla |
| ablatiivi | karaisulta | karaisuilta |
| allatiivi | karaisulle | karaisuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karaisuna | karaisuina |
| translatiivi | karaisuksi | karaisuiksi |
| abessiivi | karaisutta | karaisuitta |
| instruktiivi | – | karaisuin |
| komitatiivi | – | karaisuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karaisu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. karaiseminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
2. taimen totuttaminen ulkoilmaan
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |