karavaanari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (arkikieltä) asuntovaunumatkailun harrastaja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑrɑˌʋɑːnɑri/
- tavutus: ka‧ra‧vaa‧na‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karavaanari | karavaanarit |
genetiivi | karavaanarin | karavaanarien karavaanareiden karavaanareitten |
partitiivi | karavaanaria | karavaanareita karavaanareja |
akkusatiivi | karavaanari; karavaanarin |
karavaanarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karavaanarissa | karavaanareissa |
elatiivi | karavaanarista | karavaanareista |
illatiivi | karavaanariin | karavaanareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karavaanarilla | karavaanareilla |
ablatiivi | karavaanarilta | karavaanareilta |
allatiivi | karavaanarille | karavaanareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karavaanarina | karavaanareina |
translatiivi | karavaanariksi | karavaanareiksi |
abessiivi | karavaanaritta | karavaanareitta |
instruktiivi | – | karavaanarein |
komitatiivi | – | karavaanareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | karavaanari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaavrt. karavaani
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- karavaanari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6