karttaa
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
karttaa
- (taivutusmuoto) yksikön partiivi sanasta kartta
Verbi muokkaa
karttaa (53-C) (taivutus[luo]) tai (56-C)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑrt̪ːɑːˣ/
- tavutus: kart‧taa
Etymologia muokkaa
Mahdollisesti johdos sanasta kaari.[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- verbit: kartella
Aiheesta muualla muokkaa
- karttaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004