kaula

Katso myös: Kaula

Suomi

Kaula [1]

Kitaran kaula [2]

Pullojen kauloja [2]

Substantiivi

kaula (9)

1. ruumiinosa pään ja vartalon välillä
2. jonkin kapea osa

   pullonkaula, kohdunkaula

   Kitaran kaula kiinnitetään runkoon jyrsittyyn koloon ruuveilla.

3. etäisyys, etumatka

   Johdossa ollut urheilija kasvatti kaulaa kilpailijoihinsa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑu̯lɑ/
• tavutus: kau‧la

Etymologia

balttilainen laina (n. 2000–3000 vuotta sitten)

Käännökset

1. ruumiinosa

albania: qafë azeri: boyun englanti: neck, collum espanja: cuello m. esperanto: kolo gela: lua ida'an: lig italia: collo m. latina: collum n. latvia: kakls liettua: kaklas liivi: kaggõl motu: aio norja: hals pohjoissaame: čeabet		portugali: colo m. puola: szyja f. ranska: cou m., gorge f. romania: gât n. saksa: Hals m. tšekki: krk turkki: boyun tuvalu: kaakii ukraina: шия f. uzbekki: bo'yin wejewa: buku venäjä: шея vepsä: kagl viro: kael
Seuraavissa käännösmerkinnöissä on vikaa (väärä muoto tai kieltä ei ole lisätty tietokantaan):
hoava: rua kwara'ae: lua		lau: lua

2. jonkin kapea osa

englanti: neck italia: collo m. (pullon)

ukraina: шийка f.

3. etumatka

Ks. etumatka

Liittyvät sanat

• kaventuma
• kurkku, niska
• sola

Johdokset

• adverbit: kaulatusten
• substantiivit: kaulus, kauluri
• verbit: kaulailla, kaulata

Yhdyssanat

hampaankaula, juurikaula, kanankaula, kaula-aukko, kaulahermo, kaulahihna, kaulahuivi, kaulakello, kaulaketju, kaulakipu, kaulakoru, kaulaliina, kaulamikrofoni, kaulanauha, kaulanikama, kaulapanta, kaulaparta, kaularanka, kaularauhanen, kaularauta, kaulariipus, kaulasuoni, kaulavaltimo, kenokaula, kierokaula, kiertokaula, kohdunkaula, käsikaulaa, käärmekaula, pullonkaula

Idiomit

• kättä kaulaa

Aiheesta muualla

• kaula Kielitoimiston sanakirjassa
• kaula Tieteen termipankissa

Havaiji

Substantiivi

kaula

1. köysi