keikari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- hienostellen pukeutuva ja käyttäytyvä mies, snobi
- ulkoasuunsa suurta huomiota kiinnittävä mies
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkei̯kɑri/
- tavutus: kei‧ka‧ri
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keikari | keikarit |
| genetiivi | keikarin | keikarien keikareiden keikareitten |
| partitiivi | keikaria | keikareita keikareja |
| akkusatiivi | keikari; keikarin |
keikarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keikarissa | keikareissa |
| elatiivi | keikarista | keikareista |
| illatiivi | keikariin | keikareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keikarilla | keikareilla |
| ablatiivi | keikarilta | keikareilta |
| allatiivi | keikarille | keikareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keikarina | keikareina |
| translatiivi | keikariksi | keikareiksi |
| abessiivi | keikaritta | keikareitta |
| instruktiivi | – | keikarein |
| komitatiivi | – | keikareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keikari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: keikarimainen
- verbit: keikaroida
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- keikari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6