Substantiivi

muokkaa

kelaa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kela

kelaa

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kelata
  2. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kelata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kelata
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kelata