kelaa
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakelaa
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kela
Verbi
muokkaakelaa
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kelata
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kelata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kelata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kelata