kerronta

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kerronta (9-J)

  1. kertominen, kertomuksen tapahtumien kuvailu

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkerːont̪ɑ/
  • tavutus: ker‧ron‧ta

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kerronta kerronnat
genetiivi kerronnan kerrontojen
(kerrontain)
partitiivi kerrontaa kerrontoja
akkusatiivi kerronta;
kerronnan 		kerronnat
sisäpaikallissijat
inessiivi kerronnassa kerronnoissa
elatiivi kerronnasta kerronnoista
illatiivi kerrontaan kerrontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kerronnalla kerronnoilla
ablatiivi kerronnalta kerronnoilta
allatiivi kerronnalle kerronnoille
muut sijamuodot
essiivi kerrontana kerrontoina
translatiivi kerronnaksi kerronnoiksi
abessiivi kerronnatta kerronnoitta
instruktiivi – kerronnoin
komitatiivi – kerrontoine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

johdos sanasta kertoa (kerro- + -nta)

KäännöksetMuokkaa

1. kertominen

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

kerrontatyyli, taustakerronta

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kerronta&oldid=4175320”