Substantiivi

muokkaa

kerronta (9-J)

  1. kertominen, kertomuksen tapahtumien kuvailu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkerːont̪ɑ/
  • tavutus: ker‧ron‧ta

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

verbi kertoa (heikko vartalo kerro- ) + johdin -nta

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa