Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ketjuvälitys (39)

  1. (tekniikka) voimansiirtotapa, jolla siirretään voimaa kahden akselin välillä ketjun ja ketjupyörien avulla

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈket̪juˌʋælit̪ys/
  • tavutus: ket‧ju‧vä‧li‧tys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ketjuvälitys ketjuvälitykset
genetiivi ketjuvälityksen ketjuvälitysten
ketjuvälityksien
partitiivi ketjuvälitystä ketjuvälityksiä
akkusatiivi ketjuvälitys;
ketjuvälityksen
ketjuvälitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi ketjuvälityksessä ketjuvälityksissä
elatiivi ketjuvälityksestä ketjuvälityksistä
illatiivi ketjuvälitykseen ketjuvälityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ketjuvälityksellä ketjuvälityksillä
ablatiivi ketjuvälitykseltä ketjuvälityksiltä
allatiivi ketjuvälitykselle ketjuvälityksille
muut sijamuodot
essiivi ketjuvälityksenä ketjuvälityksinä
translatiivi ketjuvälitykseksi ketjuvälityksiksi
abessiivi ketjuvälityksettä ketjuvälityksittä
instruktiivi ketjuvälityksin
komitatiivi ketjuvälityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ketjuvälitykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ketjuvälitys-

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista ketju ja välitys

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa