keuhko
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
keuhko (1)
- elin, jolla kaikki nelijalkaiset selkärankaiset hengittävät; ihmisellä on kaksi keuhkoa, joten sana esiintyy useimmin monikossa
- Keuhkoihini sattui raskaan juoksun jälkeen.
- (alatyyliä) naisen rinta (yl. monikossa)
- Olipas tuolla mimmillä aika hyvät keuhkot.
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈkeu̯hko/
- tavutus: keuh‧ko
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keuhko | keuhkot |
| genetiivi | keuhkon | keuhkojen |
| partitiivi | keuhkoa | keuhkoja |
| akkusatiivi | keuhko; keuhkon |
keuhkot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keuhkossa | keuhkoissa |
| elatiivi | keuhkosta | keuhkoista |
| illatiivi | keuhkoon | keuhkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keuhkolla | keuhkoilla |
| ablatiivi | keuhkolta | keuhkoilta |
| allatiivi | keuhkolle | keuhkoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keuhkona | keuhkoina |
| translatiivi | keuhkoksi | keuhkoiksi |
| abessiivi | keuhkotta | keuhkoitta |
| instruktiivi | – | keuhkoin |
| komitatiivi | – | keuhkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keuhko- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
EtymologiaMuokkaa
mahdollisesti samaa alkuperää kuin keveä, kevyt[1]
KäännöksetMuokkaa
1. hengityselin
Liittyvät sanatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
homepölykeuhko, keuhkoahtaumatauti, keuhkoinfarkti, keuhkojäkälä, keuhkokala, keuhkokasvain, keuhkokatarri, keuhkokirroosi, keuhkokotilo, keuhkokudos, keuhkokuolio, keuhkokuume, keuhkokuva, keuhkolaajentuma, keuhkolaskimo, keuhkomato, keuhkomätä, keuhkoportti, keuhkopussi, keuhkoputki, keuhkopöhö, keuhkorakkula, keuhkorutto, keuhkosairaus, keuhkosalpaus, keuhkosammal, keuhkosienitauti, keuhkosyöpä, keuhkotauti, keuhkotuberkuloosi, keuhkotulehdus, keuhkovaltimo, keuhkoverenkierto, keuhkoveritulppa, keuhkoödeema, kivipölykeuhko, pölykeuhko
Aiheesta muuallaMuokkaa
- keuhko Kielitoimiston sanakirjassa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)