keulia

Suomi

Verbi

keulia (61) (taivutus[luo])

1. kuljettaa ajoneuvoa keula maasta irti kohotettuna

   Prätkällä ja autollakin olen keulinut, mutta lasten kolmipyörällä en ole vielä onnistunut.

Liittyvät sanat

• keula

Idiomit

• lähteä/päästä (joltakulta/jollakulla) mopo keulimaan
  1. karata tilanne hallinnasta; karata mopo käsistä

     Kaverilla pääsi vähän mopo keulimaan.

Aiheesta muualla

• keulia Kielitoimiston sanakirjassa