Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kielitaidottomuus (40)

  1. se, että on kielitaidoton

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kielitaidottomuus kielitaidottomuudet
genetiivi kielitaidottomuuden kielitaidottomuuksien
partitiivi kielitaidottomuutta kielitaidottomuuksia
akkusatiivi kielitaidottomuus;
kielitaidottomuuden
kielitaidottomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kielitaidottomuudessa kielitaidottomuuksissa
elatiivi kielitaidottomuudesta kielitaidottomuuksista
illatiivi kielitaidottomuuteen kielitaidottomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kielitaidottomuudella kielitaidottomuuksilla
ablatiivi kielitaidottomuudelta kielitaidottomuuksilta
allatiivi kielitaidottomuudelle kielitaidottomuuksille
muut sijamuodot
essiivi kielitaidottomuutena kielitaidottomuuksina
translatiivi kielitaidottomuudeksi kielitaidottomuuksiksi
abessiivi kielitaidottomuudetta kielitaidottomuuksitta
instruktiivi kielitaidottomuuksin
komitatiivi kielitaidottomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kielitaidottomuude-
vahva vartalo kielitaidottomuute-
konsonantti-
vartalo
kielitaidottomuut-

Etymologia muokkaa

sanan kielitaidoton vartalosta kielitaidottom- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa