kihlautuva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakihlautuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kihlautua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kihlautuva | kihlautuvat |
| genetiivi | kihlautuvan | kihlautuvien (kihlautuvain) |
| partitiivi | kihlautuvaa | kihlautuvia |
| akkusatiivi | kihlautuva; kihlautuvan | kihlautuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kihlautuvassa | kihlautuvissa |
| elatiivi | kihlautuvasta | kihlautuvista |
| illatiivi | kihlautuvaan | kihlautuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kihlautuvalla | kihlautuvilla |
| ablatiivi | kihlautuvalta | kihlautuvilta |
| allatiivi | kihlautuvalle | kihlautuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kihlautuvana | kihlautuvina |
| translatiivi | kihlautuvaksi | kihlautuviksi |
| abessiivi | kihlautuvatta | kihlautuvitta |
| instruktiivi | – | kihlautuvin |
| komitatiivi | – | kihlautuvine |