kiilata
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kiilata (73) (taivutus[luo])[1]
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkiːlɑt̪ɑˣ/
- tavutus: kii‧la‧ta
Käännökset muokkaa
1. käyttää kiilaa
|
2. etuilla jonossa
|
Aiheesta muualla muokkaa
- kiilata Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 73