kiintymys
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kiintymys (39)
- voimakas henkisen läheisyyden tunne jotakin kohtaan
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkiːnt̪ymys/
- tavutus: kiin‧ty‧mys
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiintymys | kiintymykset |
| genetiivi | kiintymyksen | kiintymysten kiintymyksien |
| partitiivi | kiintymystä | kiintymyksiä |
| akkusatiivi | kiintymys; kiintymyksen |
kiintymykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiintymyksessä | kiintymyksissä |
| elatiivi | kiintymyksestä | kiintymyksistä |
| illatiivi | kiintymykseen | kiintymyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiintymyksellä | kiintymyksillä |
| ablatiivi | kiintymykseltä | kiintymyksiltä |
| allatiivi | kiintymykselle | kiintymyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiintymyksenä | kiintymyksinä |
| translatiivi | kiintymykseksi | kiintymyksiksi |
| abessiivi | kiintymyksettä | kiintymyksittä |
| instruktiivi | – | kiintymyksin |
| komitatiivi | – | kiintymyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiintymykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiintymys- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. läheisyyden tunne jotakin kohtaan
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kiintymys Kielitoimiston sanakirjassa