Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kiisla (9)

  1. kiislojen suvun lintu (Uria)

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiisla kiislat
genetiivi kiislan kiislojen
(kiislain)
partitiivi kiislaa kiisloja
akkusatiivi kiisla;
kiislan
kiislat
sisäpaikallissijat
inessiivi kiislassa kiisloissa
elatiivi kiislasta kiisloista
illatiivi kiislaan kiisloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiislalla kiisloilla
ablatiivi kiislalta kiisloilta
allatiivi kiislalle kiisloille
muut sijamuodot
essiivi kiislana kiisloina
translatiivi kiislaksi kiisloiksi
abessiivi kiislatta kiisloitta
instruktiivi kiisloin
komitatiivi kiisloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiisla-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

etelänkiisla, pohjankiisla, sarvikiisla