kiljaiseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiljaiseminen (38)
- teonnimi verbistä kiljaista
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiljaiseminen | kiljaisemiset |
genetiivi | kiljaisemisen | kiljaisemisten kiljaisemisien |
partitiivi | kiljaisemista | kiljaisemisia |
akkusatiivi | kiljaiseminen; kiljaisemisen |
kiljaisemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiljaisemisessa | kiljaisemisissa |
elatiivi | kiljaisemisesta | kiljaisemisista |
illatiivi | kiljaisemiseen | kiljaisemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiljaisemisella | kiljaisemisilla |
ablatiivi | kiljaisemiselta | kiljaisemisilta |
allatiivi | kiljaisemiselle | kiljaisemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiljaisemisena (kiljaisemisna) |
kiljaisemisina |
translatiivi | kiljaisemiseksi | kiljaisemisiksi |
abessiivi | kiljaisemisetta | kiljaisemisitta |
instruktiivi | – | kiljaisemisin |
komitatiivi | – | kiljaisemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiljaisemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kiljaisemis- |