Suomi muokkaa

 
Kimalainen

Substantiivi muokkaa

kimalainen (38)

  1. rakenteeltaan kömpelön oloinen yhteiskunnissa elävä mesipistiäinen, josta on useita lajeja (Bombus)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkimɑˌlɑi̯nen/
  • tavutus: ki‧ma‧lai‧nen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kimalainen kimalaiset
genetiivi kimalaisen kimalaisten
kimalaisien
partitiivi kimalaista kimalaisia
akkusatiivi kimalainen;
kimalaisen
kimalaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi kimalaisessa kimalaisissa
elatiivi kimalaisesta kimalaisista
illatiivi kimalaiseen kimalaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kimalaisella kimalaisilla
ablatiivi kimalaiselta kimalaisilta
allatiivi kimalaiselle kimalaisille
muut sijamuodot
essiivi kimalaisena
(kimalaisna)
kimalaisina
translatiivi kimalaiseksi kimalaisiksi
abessiivi kimalaisetta kimalaisitta
instruktiivi kimalaisin
komitatiivi kimalaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kimalaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kimalais-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kimalaispesä

Aiheesta muualla muokkaa