kinu
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kinua
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kinua
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kinua
kinu
- (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta kino