Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kinu

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kinua
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kinua
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kinua

Puola muokkaa

Substantiivi muokkaa

kinu

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta kino