kirpaisu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakirpaisu (2)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kirpaisu | kirpaisut |
genetiivi | kirpaisun | kirpaisujen kirpaisuiden kirpaisuitten |
partitiivi | kirpaisua | kirpaisuita kirpaisuja |
akkusatiivi | kirpaisu; kirpaisun |
kirpaisut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kirpaisussa | kirpaisuissa |
elatiivi | kirpaisusta | kirpaisuista |
illatiivi | kirpaisuun | kirpaisuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kirpaisulla | kirpaisuilla |
ablatiivi | kirpaisulta | kirpaisuilta |
allatiivi | kirpaisulle | kirpaisuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kirpaisuna | kirpaisuina |
translatiivi | kirpaisuksi | kirpaisuiksi |
abessiivi | kirpaisutta | kirpaisuitta |
instruktiivi | – | kirpaisuin |
komitatiivi | – | kirpaisuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kirpaisu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |