kittaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakittaaminen (38)
- teonnimi verbistä kitata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kittaaminen | kittaamiset |
genetiivi | kittaamisen | kittaamisten kittaamisien |
partitiivi | kittaamista | kittaamisia |
akkusatiivi | kittaaminen; kittaamisen |
kittaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kittaamisessa | kittaamisissa |
elatiivi | kittaamisesta | kittaamisista |
illatiivi | kittaamiseen | kittaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kittaamisella | kittaamisilla |
ablatiivi | kittaamiselta | kittaamisilta |
allatiivi | kittaamiselle | kittaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kittaamisena (kittaamisna) |
kittaamisina |
translatiivi | kittaamiseksi | kittaamisiksi |
abessiivi | kittaamisetta | kittaamisitta |
instruktiivi | – | kittaamisin |
komitatiivi | – | kittaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kittaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kittaamis- |