kiukuttelija

Suomi

Substantiivi

kiukuttelija (12)

henkilö, joka kiukuttelee

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kiukuttelija	kiukuttelijat
genetiivi	kiukuttelijan	kiukuttelijoiden kiukuttelijoitten (kiukuttelijain)
partitiivi	kiukuttelijaa	kiukuttelijoita
akkusatiivi	kiukuttelija; kiukuttelijan	kiukuttelijat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kiukuttelijassa	kiukuttelijoissa
elatiivi	kiukuttelijasta	kiukuttelijoista
illatiivi	kiukuttelijaan	kiukuttelijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kiukuttelijalla	kiukuttelijoilla
ablatiivi	kiukuttelijalta	kiukuttelijoilta
allatiivi	kiukuttelijalle	kiukuttelijoille
muut sijamuodot
essiivi	kiukuttelijana	kiukuttelijoina
translatiivi	kiukuttelijaksi	kiukuttelijoiksi
abessiivi	kiukuttelijatta	kiukuttelijoitta
instruktiivi	–	kiukuttelijoin
komitatiivi	–	kiukuttelijoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kiukuttelija-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi kiukutella ((vahva) vokaalivartalo kiukuttele-) + johdin -ja

Käännökset

1. henkilö, joka kiukuttelee

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kiukuttelija Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkelit 1041, 1069 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa