klaute

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä klauen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä klauen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä klauen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä klauen