klimmte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä klimmen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä klimmen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä klimmen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä klimmen