Katso myös: Klinge

klinge

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä klingen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä klingen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä klingen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä klingen