Substantiivi

muokkaa

klubi (5)

  1. kerho (ryhmä)
  2. kerhotila

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈklubi/
  • tavutus: klu‧bi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi klubi klubit
genetiivi klubin klubien
(klubein)
partitiivi klubia klubeja
akkusatiivi klubi;
klubin
klubit
sisäpaikallissijat
inessiivi klubissa klubeissa
elatiivi klubista klubeista
illatiivi klubiin klubeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi klubilla klubeilla
ablatiivi klubilta klubeilta
allatiivi klubille klubeille
muut sijamuodot
essiivi klubina klubeina
translatiivi klubiksi klubeiksi
abessiivi klubitta klubeitta
instruktiivi klubein
komitatiivi klubeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo klubi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

englantilainen laina[1]

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

golfklubi, homoklubi

Substantiivi

muokkaa

klubi (gen. klubi, part. klubi, adit. kluppi)

  1. klubi, kerho
    Lähme õhtul kluppi pittu! – Mennään illalla klubille juhlimaan!

Taivutus

muokkaa
  • yksikön illatiivi kluppi ja klubisse

Aiheesta muualla

muokkaa
  • klubi Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • klubi sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 314. Artikkelin verkkoversio.