Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

knalle

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä knallen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä knallen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä knallen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä knallen