Wikipedia
Katso artikkeli Kokemus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

kokemus (39)[1]

  1. kokeneisuus, harjaantuneisuus johonkin
    Hänellä on rakennusalalta paljon kokemusta.
  2. elämys
    Ulkomailla matkustaminen oli pienelle pojalle suuri kokemus.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkokemus/
  • tavutus: ko‧ke‧mus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kokemus kokemukset
genetiivi kokemuksen kokemusten
kokemuksien
partitiivi kokemusta kokemuksia
akkusatiivi kokemus;
kokemuksen
kokemukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kokemuksessa kokemuksissa
elatiivi kokemuksesta kokemuksista
illatiivi kokemukseen kokemuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kokemuksella kokemuksilla
ablatiivi kokemukselta kokemuksilta
allatiivi kokemukselle kokemuksille
muut sijamuodot
essiivi kokemuksena kokemuksina
translatiivi kokemukseksi kokemuksiksi
abessiivi kokemuksetta kokemuksitta
instruktiivi kokemuksin
komitatiivi kokemuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kokemukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kokemus-

Etymologia

muokkaa

kokea (vahva vartalo koke-) + johdin -mus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ammattikokemus, elämänkokemus, kilpailukokemus, kokemusasiantuntija, kokemusmaailma, kokemuspiiri, lapsuudenkokemus, lisäkokemus, seksikokemus, työkokemus

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39