kollidiert

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kollidieren
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä kollidieren
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä kollidieren
  4. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä kollidieren