kompliziere

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä komplizieren
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä komplizieren
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä komplizieren
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä komplizieren