Suomi muokkaa

 
Koralli

Substantiivi muokkaa

koralli (5)[1]

  1. eräiden korallieläinten (Anthozoa) muodostama runkokunta ja sen kalkkinen kivettymä; nämä kivettymät etenkin kaupallisesti esim. koruissa hyödynnettynä
  2. joskus korallieläimet itse, etenkin korallimuodostumia muodostavat
    Kaikki merien korallieläimet eivät elä runkokunnissa eivätkä edes kiinteällä alustalla.
  3. eräs väri

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkorɑlːi/
  • tavutus: ko‧ral‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koralli korallit
genetiivi korallin korallien
(korallein)
partitiivi korallia koralleja
akkusatiivi koralli;
korallin
korallit
sisäpaikallissijat
inessiivi korallissa koralleissa
elatiivi korallista koralleista
illatiivi koralliin koralleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi korallilla koralleilla
ablatiivi korallilta koralleilta
allatiivi korallille koralleille
muut sijamuodot
essiivi korallina koralleina
translatiivi koralliksi koralleiksi
abessiivi korallitta koralleitta
instruktiivi korallein
komitatiivi koralleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo koralli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

atolli, korallikoru, Korallimeri, merivuokko

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

jalokoralli, korallieläin, korallihiekka, korallijäkälä, korallikaktus, koralliköynnös, korallimätäs, koralliriutta, korallisaari, korallisammal, punakoralli

Aiheesta muualla muokkaa

  • koralli Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5